Heti sunnuntai aamuna suuntasimme askeleet kohti Krakovan vanhojen tavaroiden kirppistä. Ja sieltähän tuli tehtyä parhaat löydöt. Ihana kallo lähti oitis mukaan.
Oli jännää huomata, etteivät paikalliset puhuneet kuin puolaa tai saksaa. Englannilla ei meinannut pärjätä. Ja kun hinnan kysyi, näillä myyjillä ei ollut laskinta, jonka kanssa tinkiminen olisi ollut sujuvampaa. Onneksi meillä oli mukana yksi suomessa asuva puolalainen, joka sitten joutuikin hoitamaan kaikkien kaupat.
Näitä lasipulloja minulla jo olikin yksi, mutta tuo teline puuttuu. Mitähän tähän settiin vielä oikeasti kuuluisi kun telineen molemmin puolin on tuollaiset rinkulat?
Kellotaulukin oli ostoslistalla. Se emalinen tosin jäi vielä Puolaan. Niinkuin se ihastelemani vaakakin. Mutta nyt minulla on hyvä syy lähteä uudelleen!
Jospa lähtisi jouluostoksille???
Nämä kengät löytyivät isosta ostoskeskuksesta, eivätkä olleet halvat, mutteivät kalliitkaan. Ihastuin pehmeään kantapäähän. Kaikki ostamani kengät tekevät minulle rakkoja, jospa nämä eivät tee...
Ja sitten kori, joka oli kukkuroillaan mansikoita. Tämä puolalainen työkaverimme käväisi ostamassa meille aamupalaksi mansikoita ja kori ajautui kalloni kuljetuskoriksi. En uskaltanut ottaa riskiä ja viedä kalloa lentokoneeseen käsimatkatavaroissa, sillä en ollut varma oltaisiinko se tulkittu teräaseeksi sarvien vuoksi. Tästä syystä mietin pääni puhki mihin sen pakkaan, että komistus pysyisi ehjänä. Ja niinpä se tuotiin mansikkakorissa ja ehjänä tuli perille.
Pienellä budjetilla lähdin matkaan ja köyhänä palasin kotiin. Budjetti ylittyi yli 100 %.
Mutta hauskaa oli!!!
1 kommentti:
Aivan ilmeisen onnistunut matka. Ja loistavat tuliaiset!
Itse joudun laastaroimaan koipeni aina uusien kenkien kanssa, molemmat kantapäät ja jalkapöydät(!). Pari, kolme päivää laastareiden kanssa, ja sen jälkeen kengät istuvat kuin valettu, ei hierrä eikä purista! :o)
Lähetä kommentti