Tuli sitten eilen pyörittyä kameran kanssa pihamaalla.
Ja löytyihän sieltä elämää.
Kaikkien vihaama lehtokotilo pääsi tekemään tuttavuutta kameran kanssa
ja sehän oikeasti "hyppäsi" linssille.
Uteliaana tutki,
mikä musta-aukko oikein lähestyy.
Kuvathan ovat melkein kuin sarjasta Ruohonjuuri tasolla,
tykkään siitä kovasti!
Tämä kaveri sai elää!
Tänään tieni käy haavahoitajalle.
Yksi kohta haavasta,
nännin ympärillä tihkuttelee edelleen
ja tuntuu, että siinä ei olisi ollutkaan tikkiä,
sen verran se repsottaa.
No,
käydään hakemassa sieltä mielenrauha,
jotta kaikki on ok!?
