Tänään klo 7 astelin sairaalaan pienoinen paniikinpoikanen kainalossa.
Hoitaja esilääkitsi särkylääkkeellä ja lääkäri piirteli rintavarustukseeni viivoja.
Ja pian makasinkin leikkauspöydällä.
Herätessä oloni oli hyvä,
Pikkaisen paleli ja sain lämpöpeiton.
Särkylääke vei takaisin uneen.
Uudelleen herätessäni olin virkeä.
Ihmeellistä,
Sillä yleensä nukutuksen jälkeen on pää ollut sekaisin koko päivän.
Juotuani pyysin päästä jalkeille.
Pyyntöni evättiin,
Nostettiin vain pääpuolta.
Kello oli jotain 12 kieppeillä.
Klo 14 pyysin uudelleen sängystä nousua,
Alkoi kankku hikoamaan ikävästi.
Hoitajan mukaan kukaan tämän operaation läpikäynyt
Ei ollut pyrkinyt näin nopeasti jalkeille.
Sain nousta,
Koska uskoi,
Että voin hyvin.
Särkylääkettäkin söin pakotettuna...
Kun sängystä nousin,
Suuntasin syömään leivän ja hedelmäsalaattia.
Hoitajan kanssa pukemaan omat vaatteet
Ja haavanhoito-ohjeet ja
Sitten olinkin valmis kotiin.
Ukko-kulta noukki kyytiin klo 15
Ja kotiin!
