maanantai 23. marraskuuta 2009

Ullakon kätköistä...

...tai siis kerrostalon häkkikomerosta.

Äitini talosta muuttanut mummo jätti vuosia sitten jälkeensä pari laatikkoa. Oli sanonut, että ottakaa tai heittäkää pois. Ja koska äitini tietää millainen harakka olen, ei voinut kuvitellakkaan poisheittävänsä tällaista aarretta.

Kun laatikkoa tutkailtiin, minä totesin pallojen olevan lasia, jota äitini ei uskonut. No, kuinkas sitten kävikään, kun tuo testaili muoviksi luulemaansa palloa - RÄTSIS! Uskottava se hänenkin oli, että lasiahan nämä. Osa on kyllä muovia.

Näillä palloilla lienee ikää, sillä ne ovat roikkuneetkin kuusessa rautalangasta.
Tämä onneton on ilmeisesti ollut liian lähellä kuusenkynttilää?


Hauska kiemurainen nauhakin kuului aarrelaatikkoon.
Ja nämä muoviset linnut.
Näitä tupsuja täytyy vähän liimailla ennen käyttöä, etteivät vallan hajoa!
Kuuseen en ole uskaltanut näitä aarteita laittaa, koska pelkään kissojen särkevän ne, mutta tänä jouluna ajattelin laittaa jokusen vaikkapa lamppuun roikkumaan?



3 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Lapsuudessa sen koristeet oli tuommoset. Todellinen aarre!

Katja kirjoitti...

Upea aarre! Kyllä ne vaan lasia on, ihan mielettömän ohutta vaan.

Mira kirjoitti...

mun vanhemmilla on noita lasikäpyjä myös. ne on ihania. Yllättävän hyvin ovat pysyneet ehjinä neljän lapsen ja muutaman kissankin käsittelyssä (ja yksi kissa ainakin asui siellä joulukuusessa..) Yksi on tainnut mennä vain rikki. Nuo koristeet laitettiin aina mahdollisimman ylös, alas sitten muovijuttuja :)