Eteenpäin sanoi mummo lumessa!!!!

Jatkossa ollaan!

Nyt odotellaan aikaa kirurgille!

Uusi sohva

Saimmekin ukko-kullan sairaslomalla kannettua sohvan sisään. Tuolta ei leikattukkaan hammasta vaan se lähtikin nykäisemällä, mikä oli ihme! Hiukan tuo valitteli kipua ja särkyä, mutta eikös ne ukot aina ;)

Joka tapauksessa sohva oli juuri sellainen kuin pitikin, vaikka vähän uumoilin selkänojatyynyjen olevan virheelliset, mutta eipä mitään. Kangaskin on upea - sopii erittäin hyvin okran värisiin seiniimme, heh heh!!! Tuosta tuo ukko-kultani mainitsi ja pääsin muistuttamaan maalaria, että olenkin tilannut valkoiset seinät. Ja ehkä kahdelle seinälle hennosti siniset tapetit...

Yritin kovasti tallentaa sohvan väriä ja ehkä tämä kuva antaa parhaiten käsityksen väristä. Kaupan koodeissa tämä väri on vaaleanharmaa, mutta mielestäni enemmänkin jäänsininen.

Jännitystä leikkausasioissa on ilmassa, odotan kovasti puhelua, ja toivon ettei sitä tulisi. Ts. sairaalasta soitetaan, jos tieni päättyy tähän ja ollaan soittamatta, jos olen jatkossa... Eli jännittäviin tunnelmiin.........................

Jännittää!!!!

Nappasinpa kaupasta mukaani pari kimppua tulppaaneja, vaikka ne ei meillä viihdykkään tuon ukko-kullan riivatunmoisen lämmittämisen vuoksi.

Ja uutisia sohvastakin on saatu. Se on rantautunut eilen varastolle ja odottaa noutajaansa. Harmi vaan kun tuo ukko-kultani menee tänään hammaslääkäriin leikkaukseen, joten nostelut on kiellettyjä. Taidan soittaa kauppaan ja pyytää heitä tuomaan kapistus kotiin!

Ja se jännityksen aihe... Huomenna sairaalassa on palaveri, jossa kohtaloni selviää!

Sohvaa odotellen

Tänään soittelin uuden sohvani perään. Piti tulla tällä viikolla, mutta mitään ei kuulu. Nainen vastasi puheluuni ja kuulostelin, et kaikki ei ehkä ole kohdillaan. Hänen mukaansa tilaukseen kuului kantikkaat tyynyt. Kun sitä ihmettelin, löytyi jostain lisätietokohdasta ostajan haluavan heittotyynyt. Ihan en ollut vakuuttunut puhelun loputtua, että saan sitä, mitä tilaan. Toisaalta ei väliä, sillä sohvahan lähtee uudelleen tekoon, jos en saa sitä mitä tahdon. Maanantain kuormassa kuulemma pitäisi tulla... Taidan tiedustella tyynyjen koostumusta ennenkuin edes vaivaudun paikalle!!! Saa nähdä menikö tämä kaikki kerralla niin helposti kuin alku antoi ymmärtää!?

Shoppailua

Idea nukkekodista on selkeytynyt päässäni. En aiokkaan ostaa uutta vaan jatkan tätä vanhaa ikuisuusprojektiani. Tosin mitään muuta kuin suunnittelua ei ole viime postauksenkaan jälkeen tapahtunut, sillä odotan, että ukko-kultani kävisi ostamassa vaneria ja maalia, jotta saadaan projekti polkaistua käyntiin. Toiveissa olisi ensi viikolla saada mökki hilattua autotalliin, jotta voitaisiin aloittaa maalaus.

Sinooperissa pyörähdin tänään ja kun silmiini osui kauniita mosaiikkipaloja kylpyhuoneen kaakelointia varten niin olihan niitä ostettava. Nämä eivät varmasti riitä kuin alkuunsa, mutta haetaan sitten lisää... Jos koskaan sinne asti päästäänkään.
Samalla löysin ihania "lasitiiliä" lasiseinämän tekoa varten. Yhtään en tiedä kuinka sellainen käytännössä edes onnistuu, mutta jospa jokin idea päähän iskisi? Että helposti tätä projektia ei olekkaan tarkoitus viedä läpi. Eihän tämä muuten ikuisuusprojekti olisikaan!

Haaveissa olisi myös tehdä ainakin yksi nukke itse - tai siis, jos äitini vaikka osaisi tehdä... Ja kynttilän sydänlangoista voisi valmistua pieniä kynttilöitä. (Idean antoi kaupantäti)

Näillä mennään ja mitähän seuraavaksi?
;)

Ikuisuusprojekti no. 827

Joskus monen monta vuotta sitten sain älynväläyksen. Haluan nukkekodin. Jossain hammaslääkärin odotushuoneessa näin lehden, jossa liinavaatekaappiin oli rakennettu upea nukkekoti ullakkohuoneineen ja kellareineen. Lehti jostain kumman syystä päätyi minulle ja luulen sen vieläkin lymyilevän jossain päin taloamme.

Liinavaatekaappikin löytyi sopuhintaan yhdestä osto- ja myyntiliikkeestä ja projekti alkoi mittauspuuhilla ja ukko-kultani tekaisi ikkunanreiät.

Projekti jäi kesken, sillä minulla ei ole puusepäntaitoa tai mistäs sitä tietää, kun ei koskaan ole kokeillut. Jokatapauksessa haaveena oli, että kätevä appiukkoni rakentaisi viiston katon vinttikomeroineen, mutten vaan ole pyytänyt...

Jossain välissä taloon muutti kasa Bratzejä ja tuolloin mökki sai ihanan vaaleanpunaisen maalinsa. Nyt ovat Bratzit muuttaneet varastoon ja markkinoille on tullut paljon valmista nukkekodin rakentamiseen tarvittavaa tavaraa. Mutta silti... Tämä taitaa jäädä ikuisuusprojektiksi varastoon ja olenkin tutkinut millaisen mökin haluaisin.

En sano, etteikö tämä kaappi joskus heräisi eloon nukkekotina, mutta tällä hetkellä aika ei riitä aloittamaan täysin alusta!

Lunta, lunta ja lunta...

Lumentuloa ei voi estää...
Alkaisi jo kyllä pikkuhiljaa riittämäänkin!!! Pihalla ei enää kauheasti ole paikkoja mihin sitä lykkisi. Tai enhän minä lyki lumia vaan ukko-kultani. Eilenkin pienessä mahataudinpoikasessa mieheni tarttui kolaan, kun muijasta ei siihen ole ;) Ei olekkaan, kerrankin tuo on oikeassa!

Eilen minulla oli parempaakin tekemistä... Yllätys, yllätys - tietokoneella kului loppuilta kunhan olin hoitanut sen saamarin digiboxin taas huoltoon. Hyvä, että sen asian suhteen vielä pinna kestää, mutta ei sekään enää kaukaa hae, että napsahtaa!

Kuitenkin, tietokoneella surffaillessani kaikkia ihania blogeja, se iski! Tämä mysteerinen isku on iskenyt ennenkin jättäen ikuisuusprojektin jälkeensä.

Huomenna rentoudun vapaapäivän merkeissä ja kuvaan ikuisuusprojektini no. 827, jos sen vaan esiin saan tuotua!