sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Ja kuinkas sitten sattuikaan?

Tosiaan sairaalassa tuli vietettyä pari yötä.
Mennessä tulehdusarvot olivat 37.
(Ei korkeat, sillä antibiootti kuuri oli jo menossa)
Eilen tulos oli laskenut 27 ja
tänään tulos oli 23.

Odottelin tietoa pääsenkö kotiin.
Lääkäri saapui osastolle,
muttei käynyt luonani.
Hoitaja toi reseptin ja tiedon, että kotiin mennään.
Kyselin miten sairasloma?
Ei sairaslomaa, maanantaina töihin.
Korjasin, siis huomenna???
Juu!

Netistä kun lukee keskustelupalstoilta tai
oikeastaan ihan mistä vaan, ettei
keuhkokuumeen kanssa ole leikkimistä.
Mutta töitä voi kyllä tehdä!
Ilmeisesti pääsen helpolla 3-vuotiaiden kanssa päiväkodissa,
työhän ei ole raskasta!
WTF???

Onneksi mulla on taskussa keskiviikkona saamani
terveyskeskuslääkärin sairaslomatodistus!
Epikriisiä odotellessa!!!!

3 kommenttia:

Capricorn kirjoitti...

No kuulostaa todella oudolta etteikö mukamas yhtään toipilasaikaa annettu! Hienoa että oot kuitenkin paranemaan päin,joskaan siitä pääse kunnolla paranemaan kun heti joutuu rehkimään!??Tsemppejä!

Katja kirjoitti...

Oho! Aika outoa, tuosta kun on tosiaan kollegoja ollut jopa viikkoja sairauslomalla. Että suorana sairaalasta töihin ei kuulosta ihan ok asialta.

Pirpana kirjoitti...

Ihmeparantuminen!!! Sairastaminen, hoito ja palautuminen viikossa... Historiallista. Valelääkäri asialla? Vai oliko syynä se, et mun olis pitänyt mennä keuhko-osastolle, mut sen ollessa täynnä, mut laitettiinkin sisätautiosastolle. Ammattitaito ei riittänyt, olisi googlettanut! Siellähän olis ollut heti, et paraneminen on pitkä prosessi. Sen tiesi keskiviikkona tuo yleislääkärikin. Täytyy metsästää käsiin se terveyskeskuslääkäri!

Apteekkarin kommentti oli; ota nyt sitten kotona ainakin rauhallisesti pari viikkoa. NAURAHDIN! Ja töissä niiden 3- vuotiaiden kans 9 tuntia päivä saa juosta hikihatussa... Mä oon vähän niinkuin osa-aika sairaslomalla!