torstai 30. heinäkuuta 2009

Linnanmäellä

Tässäpä sitten tämän kesän ainut "matka". Tuli karattua töistä muutama tunti aikaisemmin, kun tuo ukko-kultakin oli kotona ja suuntasimme auton kohti Helsinkiä. Kuvissa vilahtaviin laitteisiin ei uskaltauduttu, mutta MELKEIN kaikissa muissa laitteissa piipahdettiin. Ehdoton suosikki Hurjakuru, vaikka vähän kastuttiinkin!

tiistai 28. heinäkuuta 2009

Tavarataivaassa

Käväisin jälleen tänään Vääksyssä ja suuntana siellä tämä tavarataivas, Lauran kauppa. Tällä kertaa otin oikein kameran mukaan, sillä ympäristö tässä kaupassa on niin rehevä ja kaunis, että siirtäisin tämän kaiken heti kotiini jos niin voisin tehdä.

Tikkaista oli heti saatava kuva, josko armaani sellaiset minulle rakentaisi...


Vanhoista tiilistä saa kauniin yksityiskohdan...
Tämä enkeli on joskus saatava!
Enkeleiden valloittama huvimaja, ah ja voih!

Tämä pieni "tupanen" oli täynnä kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia. Melkein kuin kanalassa ;) Ja mahtava fiilis!
Kummitätini myi vanhan Kotilietensä pois ja nyt harmittaa, ettei se ajautunut meidän pihalle!

Täytyyhän jokaisessa kunnon pihassa olla se vesiaihe. Sekin voi olla jopa näin yksinkertainen.
Vallan hurmaavaa ja rehevää kasvustoa!!! Rikkaruohotkaan ei taida tätä valloittaa?
Betonista on saatu aikaiseksi ihana lintujen juoma-allas ja on sen äärelle istahtanut muutama rautainen lintunenkin. Ja tuo Humala...


torstai 23. heinäkuuta 2009

Voihan...


Naapuri hommasi itselleen koiran. Se on pentu vasta, jokin paimenkoira. Jostain ihmeen syystä meidän nurmikolle alkoi ilmestymään haisevia ruskeita kasoja... Hienoa olla koiranomistajan naapuri! Tuo samainen koira kävi rähisemässä minulle minun omassa pihassani. Viikonloppuna teen stopin tälle ja kerron mielipiteeni asiaan. Eihän tämmöinen sovi!!!

P.S. Tästä kuvasta ei sitä läjää löydy ;D

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Kesäinen pihamaa

Töihin on palattu tällä viikolla ja sen kaiken ketutuksen vuoksi päivityksetkin ovat unohtuneet. Eiköhän se arki palaa pikkuhiljaa?

Ennen loman päättymistä vierailin ystävälläni Vääksyssä ja hänpä pyöritteli minua siellä sun täällä. Tässä emalisia ostoksia kirpputoreilta ja vanhan tavaran kaupoista. Aivan ihania!


Pieni sisilisko löysi tiensä mehitähtien luo. Sisiliskon ja seuraavan kuvan linnut on myös Vääksystä. Siitä aivan jumalaisesta kaupasta, josta kuulin vasta muutama viikko sitten. Eli kaupan nimi on Lauran kauppa. Sitä ollaan esitelty T.i.l.assa, mutta se jakso onkin sitten mennyt ohi. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Seuraavan kerran auto suuntaa tuota paratiisia kohti tiistaina.


Sitten piti vielä kuvata vaahteraa, joka sekin viime talvena tuli pupujen syömäksi. Uutta versoa pukkaa ja verkot on asennettava tämänkin puun ympärille talveksi.


keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Loukattu!

Monasti olen ihmetellyt miksi kolme tyttöä ei mahdu samaan leikkiin, mutta kun sama kaava toteutuu aikuisillakin, se se vasta onkin ihmeellistä! Äiti opettaa lapselleen oikean ja väärän, mutta ei osaa itse niitä erottaa. Mieleni on maassa, sillä niinsanottu ystäväni petti jälleen. Taas päätän, että tämä on viimeinen kerta ja tiemme erkanevat tähän, mutta pystynkö siihen? Tiedän pystyväni satuttamaan sanoillani, mutta kohtaako se kuulijaansa? Ehkä tällä kertaa täytyy sanoa asiat suorempaa kuin ennen... Ehkä jättää sanomatta? Ei, sitä en enää tee!!! Sivallan puukon ilmaan ja toivon osuvan!


lauantai 11. heinäkuuta 2009

Samuli crossaa


Tänään kävivät isä ja poika Vantaalla crossaamassa. Samuli nautti, kun sai "hyppiä röykyistä".

Meno on jo muuttunut kovaksi...

Välillä pitää levähtää, sillä tänään on lämmin päivä.



perjantai 10. heinäkuuta 2009

Tallinnassa keskiviikkona

Lähdimmä äiteen ja Nellin kanssa Lehtimäen liikenteen mukana Tallinnaan. Star laivalla ylitimme jorpakon ja Tallinnassa oli määrä kierrellä ostareita, mutta tiukan aikataulun vuoksi päätimme jäädä vain vanhaan kaupunkiin. Siellä oli aikaa kierrellä vain muutama tunti, koska halusimme linja-autolla takaisin sataman tuntumassa sijaitsevaan Super Alkoon.

Tässä kuvaa eräältä kujalta vanhasta kaupungista.


Nelli ostoksilla.

Tässä odottelemme linja-autoa vanhan kaupungin laitamilla. Ja lapseni pieni sai TAAS uuden käsilaukun. Ihankuin näitä ei olisi jo tarpeeksi. Aivan on käsilaukkufriikki tämä neitonen. Kuvassa myös äitini, yrittääpi laskeskella varallisuutta, ja sitähän olikin liikaa, joten Super Alkoon kävi seuraavaksi tiemme.

Aavan meren tuolla puolen...



Ja sitten muutamat ostokset. Villatakin ja muutaman askartelukirjan lisäksi halusin ostella näitä lasiötököitä. Aikaisemmalla kerralla ostin yhden sammakon ja se tuli akvaarioon. Nyt halusin muitakin. Itseasiassa halusin tuon ravun, mutta ensimmäisessä kaupassa ei ollut sitä, joten ostin balleriina-sammakon ja kultakalan. Seuraavasta puodista löytyi yllätyksekseni myös rapu.

Mahtaakohan kalat enää mahtua akvaarioon?

P.S. Itselleni muistutuksena, että se lasikauppa sijaitsee sillä kadulla, josta ostin villatakkini ;) Jostain syystä tiedän seuraavallakin kerralla etsiväni tuota puotia, sillä siellä on kaikkea...

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Luomisen tuskaa...


Tätä korttia onkin sitten tehty... Kun sain yläosan valmiiksi, huomasin, etten ollut miettinyt kaikkea loppuun asti. Yö meni pohtiessa, jotta mitä kortin alaosaan ja päädyin tällaiseen ratkaisuun. Mielestäni tämä ei ole onnistunut, mutta sainpahan kortin poikineen valmiiksi.



perjantai 3. heinäkuuta 2009

Työhuone

Olikohan se vuonna 1991, kun hommasin oman asunnon. Tuolloin en vielä tehnyt juuri mitään askarteluja, tosin olin kyllä kiinnostunut, mutta ehkä enemmän tulevaa ammattiani silmällä pitäen.
Vuonna 1993 muutin jo ties kuinka monennen kerran ja tuolloin minulle alkoi kertymään askarteluun viittaavaa tavaraa. Tuolloin säilytin niitä jääkaapin alla sijaitsevassa kaapissa, jossa oli 2 hyllyä.
Vuonna, olikohan se 1996 muuttaessani, minulla ei ole mielikuvaa minne askartelutavarani joutuivat. Vuonna 1998 muutimme paritaloon, Nelli oli tuolloin syntynyt ja pian aloin odottaa Samulia, siellä minulla oli sellainen ehkä 7m2 huone askartelutarpeilleni. Silloinkin melkein tavarat olivat työtäni varten, mutta kun Samuli syntyi vuonna 1999, aloimme haaveilemaan omasta talosta.
Vuonna 2000 alkoikin talon rakentaminen ja tuolloin oli ehdotonta, että talossa on minulle oma työhuone, sillä kaikenlaista materiaalia oli kertynyt ja paljon...

Tässä työhuoneeni on ennen putsausoperaatiota!

Pinoja on jos jonkinlaisia, osittain johtuu siitä, että työhuoneen ovi pysyy aina kiinni, ettei kissamme pääse "sotkemaan" järjestystä. Toisin sanoen, etteivät kissamme pääse käsiksi kaikkiin naruihin ym... Tavaraa on tullut viskattua vaan avoimesta ovesta sisään sen enempää miettimättä. Työhuoneenhan on näytettävä sille, että siellä myös jotain tapahtuu... No, eipä ole päässyt tapahtumaan, kun ei ole tilaa tapahtua.

Tässä sitten huone uudessa uskossa. Hiukan olen pessimisti siinä suhteessa, kuinka kauan huone pysyy timmissä kunnossa! Mutta ainakin tilaa on kulkea tällä kertaa!!!


Nyt ehkä tuo meidän eteinen kaipaa pientä ehostusta, kun työhuoneesta on poistettu tavaraa...