lauantai 30. heinäkuuta 2011

Kirppis löytöjä

 Ja taas on tuullut kierreltyä kirppistä. Eli Lahden Lanttilaa. 
Ensiksi purnausta! 
En ymmärrä miksi äidit antavat lapsiensa kulkea yksin kirppiksellä? Lapset kantavat kaikki ihailemansa tavarat äidin luo, mutta kun äiti ei suostu ihanuutta ostamaan, se jää siihen. Olisi kovin ystävällistä, jos nämä äidit myös hoitaisivat tavarat takaisin sinne, mistä ne on otettu! Tätä olen saanut todistaa kun olen ollut pöytääni siivoamassa. Edes se, että myyjä on ollut paikalla, ei ole muuttanut näiden äitien toimintaa.
Seuraava purnaukseni kohdistuu kirppiksen pitäjiin... En ymmärrä miksi laputtomien tavaroiden pöytä notkuu tavaroita, joissa on lappu? Mielestäni hinta 36e/viikko on sen verran kova, että kirppiksen pitäjät voisivat palautella tavaroita paikoilleen lappujen mukaan! Maksanko ainoastaan siitä, että tavarani myydään, muuten hoidan kaiken itse?
Sitä paitsi, mielestäni Lanttilassa varasetaan tavaraa aivan liian paljon! Kassojen pitäisi sijaita niin, että kaikki ovesta ulos kantautuva tavara voitaisiin tarkistaa. Nyt ei kukaan tarkista kasseja ulos mentäessä, kaikki perustuu luottamukseen.
 Ylä kuvassa olevan tähti tarjottimen bongasin kirppistä kiertäessäni, myös nämä menninkäiset. Menninkäiset lähtivät mukaani syystä, että siirryn ensi viikolla töissä Menninkäisten ryhmään. Nämä todennäköisesti lähtevät mukaani töihin.
Ja tämä LÖYTÖ... Kävin hiplaamassa tätä ihanuutta pariin otteeseen ennenkuin se lähti matkaani. Hinta oli kova, mutta tämä on aidosti vanha. Olen varma, että huomenna kun sen olisi ostanut joku muu, olisin itkenyt verta. Joten pakko-ostos. Tiedän mistä saisin tähän puisia puolia, mutta en jaksanut niitä tänään hakea, enkä tiedä onko paikka enää elokuussa auki, joten jänniystä elämään...