Tässäpä sitten tämän kesän ainut "matka". Tuli karattua töistä muutama tunti aikaisemmin, kun tuo ukko-kultakin oli kotona ja suuntasimme auton kohti Helsinkiä. Kuvissa vilahtaviin laitteisiin ei uskaltauduttu, mutta MELKEIN kaikissa muissa laitteissa piipahdettiin. Ehdoton suosikki Hurjakuru, vaikka vähän kastuttiinkin!
Käväisin jälleen tänään Vääksyssä ja suuntana siellä tämä tavarataivas, Lauran kauppa. Tällä kertaa otin oikein kameran mukaan, sillä ympäristö tässä kaupassa on niin rehevä ja kaunis, että siirtäisin tämän kaiken heti kotiini jos niin voisin tehdä.
Tikkaista oli heti saatava kuva, josko armaani sellaiset minulle rakentaisi...
Vanhoista tiilistä saa kauniin yksityiskohdan...
Tämä enkeli on joskus saatava!
Enkeleiden valloittama huvimaja, ah ja voih!
Tämä pieni "tupanen" oli täynnä kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia. Melkein kuin kanalassa ;) Ja mahtava fiilis!
Kummitätini myi vanhan Kotilietensä pois ja nyt harmittaa, ettei se ajautunut meidän pihalle!
Täytyyhän jokaisessa kunnon pihassa olla se vesiaihe. Sekin voi olla jopa näin yksinkertainen.
Vallan hurmaavaa ja rehevää kasvustoa!!! Rikkaruohotkaan ei taida tätä valloittaa?
Betonista on saatu aikaiseksi ihana lintujen juoma-allas ja on sen äärelle istahtanut muutama rautainen lintunenkin. Ja tuo Humala...
P.S. Tästä kuvasta ei sitä läjää löydy ;D
Ennen loman päättymistä vierailin ystävälläni Vääksyssä ja hänpä pyöritteli minua siellä sun täällä. Tässä emalisia ostoksia kirpputoreilta ja vanhan tavaran kaupoista. Aivan ihania!
Pieni sisilisko löysi tiensä mehitähtien luo. Sisiliskon ja seuraavan kuvan linnut on myös Vääksystä. Siitä aivan jumalaisesta kaupasta, josta kuulin vasta muutama viikko sitten. Eli kaupan nimi on Lauran kauppa. Sitä ollaan esitelty T.i.l.assa, mutta se jakso onkin sitten mennyt ohi. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Seuraavan kerran auto suuntaa tuota paratiisia kohti tiistaina.
Sitten piti vielä kuvata vaahteraa, joka sekin viime talvena tuli pupujen syömäksi. Uutta versoa pukkaa ja verkot on asennettava tämänkin puun ympärille talveksi.
Monasti olen ihmetellyt miksi kolme tyttöä ei mahdu samaan leikkiin, mutta kun sama kaava toteutuu aikuisillakin, se se vasta onkin ihmeellistä! Äiti opettaa lapselleen oikean ja väärän, mutta ei osaa itse niitä erottaa. Mieleni on maassa, sillä niinsanottu ystäväni petti jälleen. Taas päätän, että tämä on viimeinen kerta ja tiemme erkanevat tähän, mutta pystynkö siihen? Tiedän pystyväni satuttamaan sanoillani, mutta kohtaako se kuulijaansa? Ehkä tällä kertaa täytyy sanoa asiat suorempaa kuin ennen... Ehkä jättää sanomatta? Ei, sitä en enää tee!!! Sivallan puukon ilmaan ja toivon osuvan!
Meno on jo muuttunut kovaksi...
Välillä pitää levähtää, sillä tänään on lämmin päivä.
Nelli ostoksilla.
Tässä odottelemme linja-autoa vanhan kaupungin laitamilla. Ja lapseni pieni sai TAAS uuden käsilaukun. Ihankuin näitä ei olisi jo tarpeeksi. Aivan on käsilaukkufriikki tämä neitonen. Kuvassa myös äitini, yrittääpi laskeskella varallisuutta, ja sitähän olikin liikaa, joten Super Alkoon kävi seuraavaksi tiemme.
Aavan meren tuolla puolen...
Ja sitten muutamat ostokset. Villatakin ja muutaman askartelukirjan lisäksi halusin ostella näitä lasiötököitä. Aikaisemmalla kerralla ostin yhden sammakon ja se tuli akvaarioon. Nyt halusin muitakin. Itseasiassa halusin tuon ravun, mutta ensimmäisessä kaupassa ei ollut sitä, joten ostin balleriina-sammakon ja kultakalan. Seuraavasta puodista löytyi yllätyksekseni myös rapu.
Mahtaakohan kalat enää mahtua akvaarioon?
P.S. Itselleni muistutuksena, että se lasikauppa sijaitsee sillä kadulla, josta ostin villatakkini ;) Jostain syystä tiedän seuraavallakin kerralla etsiväni tuota puotia, sillä siellä on kaikkea...
Tässä työhuoneeni on ennen putsausoperaatiota!
Pinoja on jos jonkinlaisia, osittain johtuu siitä, että työhuoneen ovi pysyy aina kiinni, ettei kissamme pääse "sotkemaan" järjestystä. Toisin sanoen, etteivät kissamme pääse käsiksi kaikkiin naruihin ym... Tavaraa on tullut viskattua vaan avoimesta ovesta sisään sen enempää miettimättä. Työhuoneenhan on näytettävä sille, että siellä myös jotain tapahtuu... No, eipä ole päässyt tapahtumaan, kun ei ole tilaa tapahtua.
Tässä sitten huone uudessa uskossa. Hiukan olen pessimisti siinä suhteessa, kuinka kauan huone pysyy timmissä kunnossa! Mutta ainakin tilaa on kulkea tällä kertaa!!!
Nyt ehkä tuo meidän eteinen kaipaa pientä ehostusta, kun työhuoneesta on poistettu tavaraa...
